Epilepsia

Pääkipuun ja migreeniin helpotusta fysioterapialla

Fysioterapia tukee turvallista liikkumista ja toimintakykyä

Moni epilepsiaa sairastava miettii, uskaltaako liikkua entiseen tapaan, kun kohtaus voi tulla yllättäen. Huimaus, väsymys tai horjahtelu voi liittyä myös lääkitykseen, ja aiempi kohtaus on saattanut jättää jälkeensä kaatumisen pelon tai vamman. Läheiset puolestaan pohtivat, miten arjesta tehdään turvallista ilman, että se kapenee tarpeettomasti. Näihin kysymyksiin fysioterapiasta voi saada konkreettista apua.

Epilepsia on yksi yleisimmistä neurologisista sairauksista: sitä sairastaa noin 0,5–1 % suomalaisista, ja noin joka kymmenes saa elämänsä aikana ainakin yhden epileptisen kohtauksen. Epilepsian diagnoosi ja lääkehoito kuuluvat neurologille. Valtaosalla kohtaukset saadaan hallintaan lääkityksellä, mutta sairaus vaikuttaa usein arkeen myös kohtausten välillä – liikkumiseen, tasapainoon, jaksamiseen ja itseluottamukseen. Fysioterapia tukee näitä osa-alueita lääkehoidon rinnalla. Tällä sivulla käymme läpi, mistä epilepsiassa on kyse, miten fysioterapia auttaa ja milloin tarvitaan kiireellistä apua.

Mitä epilepsia tarkoittaa?

Epilepsiassa aivojen hermosoluissa syntyy ajoittain poikkeavaa, liian voimakasta sähköistä toimintaa, joka näkyy epileptisenä kohtauksena. Epilepsiasta puhutaan, kun henkilöllä on taipumus saada toistuvia kohtauksia ilman välitöntä laukaisevaa syytä. Yksittäinen kohtaus esimerkiksi kovan kuumeen tai univajeen yhteydessä ei vielä tarkoita epilepsiaa.

Kohtaukset jaetaan karkeasti kahteen ryhmään:

  • Paikallisalkuiset kohtaukset – alkavat rajatulta aivoalueelta, ja oireet riippuvat siitä, mistä kohtaus alkaa. Tajunta voi säilyä tai hämärtyä.
  • Yleistyneet kohtaukset – koskevat heti molempia aivopuoliskoja, esimerkiksi lyhyet poissaolokohtaukset tai koko kehon kouristuskohtaukset.

Paikallisalkuinen kohtaus voi myös levitä ja yleistyä. Epilepsia on siis kirjava sairausryhmä: toisella kohtaukset ovat muutaman sekunnin poissaoloja, toisella harvinaisia mutta rajuja kouristuskohtauksia. Siksi myös kuntoutuksen tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä.

Monella epilepsia liittyy johonkin muuhun aivoja kuormittaneeseen tapahtumaan, kuten aivoverenkiertohäiriöön tai aivovammaan. Tällöin kuntoutuksessa huomioidaan myös perussairauden aiheuttamat haasteet, joista kerromme lisää aikuisneurologisen kuntoutuksen sivulla.

Epilepsian tyypilliset oireet

Kohtausten oireet vaihtelevat paljon. Tyypillisiä ilmenemismuotoja ovat:

  • poissaolot – lyhyt ”katkos”, jonka aikana henkilö tuijottaa eikä reagoi puheeseen
  • tajunnan hämärtyminen – sekava tai automaattinen toiminta, kuten nyppiminen tai maiskuttelu, josta ei jälkikäteen muista
  • nykinät tai jäykistyminen yhdessä raajassa, kasvoissa tai koko kehossa
  • kouristuskohtaus – kaatuminen, koko kehon jäykistyminen ja rytminen nykiminen, usein muutaman minuutin ajan
  • tuntemukset ennen kohtausta – outo olo, kihelmöinti, hajuaistimus tai déjà vu -tunne
  • kohtauksen jälkitila – väsymys, sekavuus, päänsärky ja lihaskivut tunteja tai jopa vuorokauden

Kohtausten välillä arkea voivat kuormittaa myös väsymys, keskittymisvaikeudet, mielialan vaihtelut sekä lääkityksen sivuvaikutukset, kuten huimaus, horjuminen ja koordinaation heikkeneminen. Juuri nämä vaikuttavat usein eniten siihen, miten turvalliseksi liikkuminen koetaan.

Kenellä epilepsiaa esiintyy?

Epilepsia voi alkaa missä iässä tahansa, mutta sen ilmaantuvuus on suurimmillaan lapsuudessa ja yli 65-vuotiailla. Kuntoutuksen painopiste vaihtelee elämänvaiheen mukaan:

Lapset ja nuoret

Lapsuusiän epilepsiat ovat usein hyvin hoidettavissa, ja osa niistä väistyy kasvun myötä. Fysioterapian tarvetta voi syntyä, jos:

  • lapsen motorinen kehitys, tasapaino tai koordinaatio on ikätasoa jäljessä
  • epilepsiaan liittyy muita neurologisia haasteita tai kehityksen erityispiirteitä
  • vanhemmat pohtivat, mitkä liikuntaharrastukset ovat lapselle turvallisia
  • lapsi jää liikunnasta sivuun varovaisuuden vuoksi

Lasten kuntoutuksesta kerromme lisää lasten neurologisen kuntoutuksen sivulla.

Työikäiset

Työikäisellä epilepsia vaikuttaa usein liikuntatottumuksiin, ajokykyyn ja työhön. Tyypillisiä tilanteita ovat:

  • liikunta on vähentynyt kohtausten pelon vuoksi, ja kunto on laskenut
  • kohtaus on aiheuttanut kaatumisen, murtuman tai olkapään sijoiltaanmenon
  • lääkitys väsyttää ja tekee liikkeistä kömpelömpiä
  • stressi ja univaje tuntuvat lisäävän kohtauksia

Ikääntyneet

Yli 65-vuotiailla epilepsia alkaa usein aivoverenkiertohäiriön tai muistisairauden jälkeen. Riski kaatumisiin ja vammoihin korostuu, jos:

  • tasapaino ja lihasvoima ovat jo valmiiksi heikentyneet
  • käytössä on useita lääkkeitä, jotka voivat aiheuttaa huimausta tai väsymystä
  • luusto on haurastunut, jolloin kaatuminen johtaa helpommin murtumaan
  • asuu yksin, eikä kohtauksen sattuessa ole ketään lähellä

Epilepsian taustasyyt ja kohtausten laukaisijat

Epilepsian syy jää osalla selvittämättä. Tunnettuja taustatekijöitä ovat:

Rakenteelliset syyt. Aivoverenkiertohäiriö, aivovamma, aivokasvain tai aivojen kehityshäiriö voivat muuttaa aivokudosta niin, että se altistuu kohtauksille. Ikääntyneillä aivoverenkiertohäiriö on yleisin epilepsian aiheuttaja.

Perinnölliset tekijät. Osa epilepsioista, erityisesti monet lapsuus- ja nuoruusiän epilepsiat, liittyy geneettiseen alttiuteen.

Infektiot ja tulehdukset. Esimerkiksi aivokalvon- tai aivotulehdus voi jättää jälkeensä taipumuksen kohtauksiin.

Aineenvaihdunnan ja immuunijärjestelmän tekijät. Harvinaisempia syitä, jotka selvitetään neurologisissa tutkimuksissa.

Kun epilepsia on todettu, yksittäisen kohtauksen voivat laukaista arjen tekijät. Tavallisimpia ovat:

Univaje ja epäsäännöllinen rytmi. Yksi yleisimmistä yksittäisistä laukaisijoista – myös valvominen ja vuorotyö.

Unohtunut lääkeannos. Tasainen lääkepitoisuus on kohtausten hallinnan perusta.

Alkoholi. Erityisesti runsas käyttö ja krapulavaihe madaltavat kohtauskynnystä.

Stressi ja voimakas uupumus. Pitkäkestoinen kuormitus heikentää palautumista ja voi lisätä kohtauksia.

Kuume ja sairastelu. Infektiot ja nestehukka voivat laukaista kohtauksen.

Välkkyvä valo. Koskee vain osaa epilepsiaa sairastavista, mutta heillä esimerkiksi vilkkuvat valot tai ruutujen välke voivat laukaista kohtauksen.

Miten fysioterapia auttaa epilepsiassa?

Fysioterapia ei hoida epilepsiaa sairautena, vaan sen tavoitteena on turvallinen liikkuminen, hyvä toimintakyky ja mahdollisimman täysipainoinen arki. Säännöllinen liikunta ei yleensä lisää kohtauksia – päinvastoin, se parantaa unta, mielialaa ja jaksamista, ja osalla se voi jopa vähentää kohtauksia. Fysioterapeutti auttaa löytämään liikkumiseen oikean tason ja tavat, joilla riskit pysyvät hallinnassa. Epilepsian kuntoutus kuuluu neurologisen fysioterapian osaamisalueeseen.

OSFysiolla epilepsiaa sairastavan fysioterapia rakentuu vaiheittain:

  1. Tutkimus ja toimintakyvyn kartoitus. Käymme läpi kohtausten tyypin ja tiheyden, mahdolliset ennakko-oireet, lääkityksen ja sen vaikutukset, aiemmat kaatumiset ja vammat sekä arjen ja liikunnan tavoitteet. Tutkimme tasapainon, lihasvoiman, kävelyn ja koordinaation. Jos epilepsiaan liittyy muu neurologinen sairaus, huomioimme myös sen aiheuttamat haasteet.
  2. Turvallisen liikunnan suunnittelu. Liikuntamuodot valitaan kohtaustilanteen mukaan. Useimmat lajit sopivat epilepsiaa sairastavalle, kun varotoimet ovat kunnossa: uinti valvottuna, pyöräily kypärän kanssa ja korkealla tapahtuva liikunta varmistettuna. Suunnitelma tehdään yhdessä, ja tarvittaessa siihen osallistuvat myös läheiset.
  3. Aktiivinen harjoittelu – hoidon ydin. Harjoittelu etenee asteittain:
  • Tasapainoharjoitteet – kaatumisriskin pienentäminen ja varmuus arjen liikkumiseen
  • Lihasvoimaharjoittelu – erityisesti alaraajat ja keskivartalo, jotka suojaavat kaatumisilta ja tukevat toimintakykyä
  • Kestävyysliikunta – kunnon, unen ja mielialan tukeminen sopivasti kuormittavalla, säännöllisellä liikunnalla
  • Luustoa vahvistava harjoittelu – osa epilepsialääkkeistä voi pitkäaikaiskäytössä heikentää luustoa, minkä vuoksi osteoporoosin ehkäisy on tärkeää
  1. Kaatumisten ehkäisy ja kohtausten jälkeinen kuntoutus. Käydään läpi kodin turvallisuus, liikkumisen apuvälineet ja toiminta kohtauksen jälkeen. Jos kohtaus on aiheuttanut murtuman, olkapään sijoiltaanmenon tai muun vamman, kuntoutus sovitetaan tapaturman jälkeisen fysioterapian periaatteiden mukaan. Tarvittaessa harjoittelu voidaan toteuttaa myös kotikäynteinä tai valvotusti allasterapiana.
  2. Palautuminen, stressinhallinta ja uni. Koska univaje ja stressi ovat tavallisia kohtausten laukaisijoita, hoidossa voidaan hyödyntää rentoutus- ja hengitysharjoitteita sekä kehotietoisuutta. Tarvittaessa hoitoa täydennetään psykofyysisellä fysioterapialla.
  3. Seuranta ja ylläpito. Kun lääkitys muuttuu tai kohtaustilanne vaihtelee, myös liikunnan ja harjoittelun suunnitelmaa päivitetään. Loppuvaiheessa varmistetaan, että käytössäsi on ylläpitävä harjoitusrutiini ja selkeät toimintaohjeet itsenäiseen liikkumiseen.

OSFysion 3 hoidon mallissa pyritään siihen, että kuntoutuksen tavoitteet ja eteneminen ovat selvillä viimeistään kolmannella käynnillä. Jos epilepsiaan liittyy pitkäaikaista ja merkittävää toimintakyvyn haittaa, kuntoutus voi olla mahdollista toteuttaa myös Kelan vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena.

Fysioterapia auttaa epilepsiaa sairastavia liikkumaan ja jaksamaan paremmin.

Jos jäit pohtimaan oireitasi tai haluat ensin varmistaa, sopiiko fysioterapia tai hieronta tilanteeseesi, täytä oheinen yhteydenottolomake. Asiantuntijamme ottaa sinuun yhteyttä ja auttaa eteenpäin.

Palveluitamme on helppo käyttää, ja toimimme useissa toimipisteissä. Halutessasi voit varata ajan myös suoraan ajanvarauksestamme.

Ota yhteyttä

Kuljeta pallo merkattuun kohtaan

Tehtävän suorittamisella estämme väärinkäytöksiä ja varmistamme, että lomakkeen lähettäjä on ihminen.

Omahoidon keinot epilepsiassa

Arjen valinnoilla on epilepsiassa suuri merkitys, sillä moni kohtausten laukaisija liittyy rytmiin ja palautumiseen.

Ota lääkkeet säännöllisesti. Tasainen lääkitys on kohtausten hallinnan perusta. Muistutus puhelimeen tai dosetti auttaa, ja lääkitykseen liittyvistä sivuvaikutuksista kannattaa kertoa lääkärille.

Pidä unirytmi säännöllisenä. Riittävä uni ja samat nukkumaanmenoajat myös viikonloppuisin vähentävät kohtausriskiä.

Pidä kohtauspäiväkirjaa. Kirjaa kohtaukset, uni, stressi, sairastelu ja mahdolliset laukaisijat. Päiväkirja auttaa sekä lääkäriä että fysioterapeuttia.

Liiku säännöllisesti – turvallisesti. Reipas kävely, kuntosali, pyöräily ja pallopelit sopivat useimmille. Ui aina valvotussa paikassa ja seurassa, käytä pyöräillessä kypärää ja kerro harrastusseurassa epilepsiastasi.

Harjoita tasapainoa ja lihasvoimaa. Yksinkertaisia kotiharjoitteita:

  • Tuolilta ylösnousu ilman käsien apua: 10 toistoa, 2–3 sarjaa.
  • Seisominen jalat peräkkäin tukevan tason vieressä: 20–30 sekuntia, 3 kertaa.
  • Varpaille nousu tukea vasten: 10–15 toistoa, 2–3 sarjaa.

Tee harjoitteet tukevan tason vieressä, ja aloita kevyesti.

Tee kodista turvallinen. Suosi suihkua kylvyn sijaan, poista liukastumisriskejä ja pehmennä teräviä kulmia, jos kohtauksiin liittyy kaatumisia. Ikääntyneelle turvaranneke voi tuoda lisää turvaa.

Huolehdi luustosta. Monipuolinen ravinto, riittävä D-vitamiinin ja kalsiumin saanti sekä iskuja sisältävä liikunta tukevat luuston terveyttä – keskustele luuston seurannasta lääkärin kanssa, jos käytät epilepsialääkkeitä pitkään.

Vältä alkoholin runsasta käyttöä ja huolehdi riittävästä palautumisesta kuormittavien jaksojen aikana.

Milloin kannattaa hakeutua fysioterapiaan?

Hakeudu fysioterapeutin arvioon, jos:

  • liikkuminen on vähentynyt kohtausten pelon vuoksi
  • tasapaino, koordinaatio tai lihasvoima on heikentynyt
  • olet kaatunut kohtauksen yhteydessä tai saanut vamman, joka haittaa arkea
  • lääkitys tuntuu aiheuttavan huimausta, horjumista tai väsymystä
  • haluat aloittaa uuden liikuntaharrastuksen ja tarvitset tukea turvalliseen toteutukseen
  • epilepsiaan liittyy aivoverenkiertohäiriö, aivovamma tai muu neurologinen sairaus
  • läheisesi kaipaavat ohjausta arjen turvallisuuteen ja liikkumisen tukemiseen

Mitä aikaisemmin liikkuminen saadaan turvallisesti käyntiin, sitä paremmin toimintakyky ja itseluottamus säilyvät – ja sitä pienempi on riski, että arki kapenee varovaisuuden vuoksi.

Milloin lääkärin arvio on tarpeen?

Epilepsian diagnoosi, lääkehoito ja seuranta kuuluvat aina lääkärille. Hakeudu lääkäriin, jos:

  • kohtaukset lisääntyvät tai niiden luonne muuttuu
  • lääkityksen sivuvaikutukset haittaavat arkea
  • olet raskaana tai suunnittelet raskautta
  • epäilet, että sinulla tai läheiselläsi on ollut epileptinen kohtaus

Soita hätänumeroon 112, jos:

  • kouristuskohtaus kestää yli 5 minuuttia
  • kohtauksia tulee useita peräkkäin, eikä henkilö toivu välillä
  • kyseessä on ensimmäinen kohtaus
  • henkilö loukkaantuu, hengittäminen vaikeutuu tai kohtaus tapahtuu vedessä
  • henkilö ei palaa normaaliin tajunnan tasoon kohtauksen jälkeen

Fysioterapeutti osaa myös vastaanotolla tunnistaa nämä tilanteet ja ohjata lääkärin arvioon.

Oulunseudun Fysioterapiassa tutkimme tilanteen huolellisesti ja teemme yksilöllisen suunnitelman. Tarvittaessa hyödynnämme sisäistä konsultaatiota, jotta vaivan todennäköinen syy ja eteneminen löytyy viimeistään kolmannella käynnillä osana 3 hoidon malliamme.

Älä jää kipujesi kanssa yksin, varaa aika!

Hoitoajat ovat varattavissa 24/7 sähköisen ajanvarauksemme kautta tai puhelimitse klo 8:00 – 15:30 numerosta 08 521 1991.

Yhteenveto

Epilepsia on yleinen neurologinen sairaus, jonka kohtaukset saadaan useimmiten hallintaan lääkityksellä. Sairaus vaikuttaa silti usein arkeen kohtausten välillä – liikkumiseen, tasapainoon, jaksamiseen ja itseluottamukseen. Fysioterapia tukee lääkehoitoa auttamalla liikkumaan turvallisesti, ehkäisemällä kaatumisia ja vammoja sekä vahvistamalla toimintakykyä elämänvaiheesta riippumatta.

OSFysiolla kartoitamme tilanteesi huolella, laadimme yksilöllisen harjoitussuunnitelman ja tuemme sinua – tarvittaessa myös kotikäynneillä ja yhteistyössä läheistesi kanssa – jotta voit liikkua ja elää mahdollisimman täysipainoisesti.

👉 Jos epilepsia rajoittaa liikkumistasi tai arkeasi, varaa aika OSFysion fysioterapeutille. Hoitoajat ovat varattavissa 24/7 sähköisen ajanvarauksemme kautta tai puhelimitse klo 8:00–15:30 numerosta 08 521 1991.

Usein kysytyt kysymykset epilepsiasta

Saako epilepsiaa sairastava liikkua ja urheilla?

Kyllä, ja liikunta on epilepsiaa sairastavalle yhtä tärkeää kuin muillekin. Useimmat lajit sopivat, kun varotoimet huomioidaan kohtaustilanteen mukaan: uidaan valvotusti ja seurassa, pyöräillään kypärän kanssa ja korkealla tapahtuva liikunta varmistetaan. Säännöllinen liikunta ei yleensä lisää kohtauksia, vaan parantaa unta, mielialaa ja jaksamista. Fysioterapeutti auttaa löytämään sinulle sopivat lajit ja turvallisen tavan aloittaa.

Voiko fysioterapia vähentää epileptisiä kohtauksia?

Fysioterapia ei korvaa lääkehoitoa, eikä se hoida epilepsiaa sairautena. Se vaikuttaa kuitenkin moniin tekijöihin, jotka liittyvät kohtausten laukaisijoihin, kuten uneen, stressiin ja yleiseen jaksamiseen. Lisäksi fysioterapia vähentää kohtauksiin liittyvien kaatumisten ja vammojen riskiä parantamalla tasapainoa, lihasvoimaa ja luuston kuntoa.

Miten toimin, jos läheiseni saa epileptisen kohtauksen?

Pysy rauhallisena ja jää henkilön luo. Suojaa päätä ja siirrä esineet pois, mutta älä laita mitään suuhun äläkä yritä estää nykimistä. Kun kouristelu hellittää, käännä henkilö kylkiasentoon ja seuraa hengitystä, kunnes hän toipuu. Soita hätänumeroon 112, jos kohtaus kestää yli 5 minuuttia, kohtauksia tulee peräkkäin, kyseessä on ensimmäinen kohtaus tai henkilö on loukkaantunut.

Miksi kontrollikäynti on tärkeä?

Tavoitteenamme on, että kuntoutuminen etenee loppuun asti eikä jää puolitiehen. Usein jo ensikäynti ja omahoidon ohjeet tuovat varmuutta liikkumiseen, ja seuraava käynti voi tuntua turhalta. Epilepsiassa tilanne kuitenkin elää: lääkitys voi muuttua ja kohtaustilanne vaihdella, jolloin myös harjoittelua ja liikunnan turvallisuusohjeita on hyvä päivittää. Kontrollikäynnillä fysioterapeutti arvioi edistymisen ja tehostaa tai vaihtaa harjoitteita, jotta pääsemme yhdessä lopulliseen tavoitteeseen.

Varaa aika Fysioterapiaan tai Hierontaan helposti!

Löydä sopiva etäaika asettamalla hakukriteerit Löydä sopiva läsnäaika asettamalla hakukriteerit

Löydä sopiva aika asettamalla hakukriteerit

Läsnäajat
Etäajat
Ei valittuja suodattimia

Aloita valitsemalla

Valintasi jälkeen voit tarkentaa hakua muilla hakukriteereillä.

Aloita valitsemalla

Valintasi jälkeen voit tarkentaa hakua muilla hakukriteereillä.

Valitse vielä vähintään

Valitse aluksi

Huom, mikäli haluat rajata esitettävät vapaat ajat tiettyyn tekijään niin aseta myös Tekijä.

Varaa aika

Ajankohta:
Toimipiste:
Vastaanottotapa:
Toimipiste:
Etävastaanotto
Tekijä:
Palveluryhmä:
Palvelu:
Hinta:

Valitse toimipiste

Valitse palvelu

Valitse tekijä

Esittely
Koulutus

Tekijä

Vastaanotolle saapuvan tiedot:

Varausehdot
2026

Varaus onnistui :)

Varausvahvistus sekä saapumisohjeet vastaanotolle toimitetaan hetken kuluttua varauksen yhteydessä antamaasi sähköpostiosoitteeseen.

Kuinka helpoksi koit ajanvarauksen?

Varaus onnistui :)

Varausvahvistus sekä saapumisohjeet vastaanotolle toimitetaan hetken kuluttua varauksen yhteydessä antamaasi sähköpostiosoitteeseen.

Lähetys onnistui, kiitos.

Palautteen lähettäminen epäonnistui

Palautteen lähettämisessä tapahtui virhe eikä palautteen lähetystä voitu valitettavasti suorittaa loppuun.

Varaus epäonnistui :(

Ajan varaamisessa tapahtui virhe eikä varausta voitu suorittaa loppuun. Siirry takaisin ajanvaraukseen ja yritä uudelleen.

Virheelliset asetukset

Yhtään lomakekenttää ei ole merkitty pakolliseksi.

© Oulunseudun Fysioterapia Oy