Migreeni
Migreeniin voi saada apua fysioterapiasta
Alkaako päänsärky usein niskasta ja leviää silmän taakse? Iskeekö kohtaus juuri silloin, kun kiireinen työviikko vaihtuu viikonlopuksi? Tuntuuko niska jäykältä ja hartiat jumissa jo ennen kuin varsinainen särky alkaa – ja vielä päiviä kohtauksen jälkeenkin? Onko särkylääkkeitä kulunut viime aikoina tavallista enemmän? Silloin kannattaa selvittää, mikä osuus niskalla, hartioilla ja purennalla on omassa migreenissäsi.
Migreeni on yksi yleisimmistä neurologisista sairauksista: sitä sairastaa noin joka kymmenes suomalainen. Kohtaus voi viedä työ- ja toimintakyvyn tunneiksi tai jopa päiviksi, ja moni elää jatkuvassa varuillaanolossa seuraavan kohtauksen pelossa. Migreenin diagnoosi ja lääkehoito kuuluvat lääkärille, mutta hoidon kokonaisuuteen kuuluu paljon muutakin. Valtaosalla migreeniä sairastavista esiintyy niskakipua. Lisäksi niska-hartiaseudun sekä purentalihasten kuormitus voi madaltaa kohtauksen kynnystä. Tähän voidaan vaikuttaa fysioterapialla. Tällä sivulla käymme läpi, mistä migreenissä on kyse, miten fysioterapia tukee hoitoa ja milloin lääkärin arvio on tarpeen.
Mitä migreeni tarkoittaa?
Migreeni on aivojen kipujärjestelmän herkistymiseen perustuva, kohtauksittain esiintyvä päänsärkysairaus. Kohtauksen aikana kolmoishermon kipuratoja aktivoituu ja aivokalvon verisuonten ympärille vapautuu kipua välittäviä aineita. Taipumus migreeniin on usein perinnöllinen.
Migreenillä on kaksi päämuotoa:
- Auraton migreeni – tavallisin muoto, jossa kohtaus alkaa ilman ennakko-oireita
- Aurallinen migreeni – ennen särkyä tai sen alkaessa esiintyy ohimeneviä neurologisia oireita, tavallisimmin näköhäiriöitä
Migreenin ja niskan yhteys on anatominen. Kaularangan yläosan hermot ja kolmoishermon kipuradat kohtaavat samassa aivorungon tumakkeessa. Siksi niskan alueen ärsytys voi tuntua päänsärkynä – ja migreenikohtaus puolestaan niskakipuna. Tämä selittää, miksi niska jäykistyy monella jo ennen kohtausta ja miksi niska-hartiaseudun hoito voi vaikuttaa myös migreeniin.
Migreeniä sairastavalla voi olla samanaikaisesti myös jännityspäänsärkyä, ja nämä kaksi menevät helposti sekaisin. Erottelu on tärkeää, koska ne hoidetaan osin eri tavoin. Laajemmin päänsäryn eri muodoista kerromme päänsärkysivullamme.
Kenellä migreeniä esiintyy?
Migreeni on naisilla noin kolme kertaa yleisempi kuin miehillä: sitä sairastaa noin 15 % naisista ja 5 % miehistä. Se alkaa usein nuoruudessa tai nuorella aikuisiällä ja on yleisimmillään 25–55-vuotiailla eli juuri työikäisillä. Käytännössä migreeniä sairastavien arjesta löytyy usein yksi tai useampi seuraavista kuormittajista:
Näyttötyö ja pitkä istuminen
Pitkät päivät näytön ääressä kuormittavat niska-hartiaseutua ja altistavat kohtauksille. Riski on tavallista suurempi, jos:
- pää työntyy eteen ja yläselkä pyöristyy työpäivän aikana
- näyttö on liian matalalla, liian kaukana tai sivulla
- teet pitkiä etätyöpäiviä ilman taukoja – sohvalta tai keittiön pöydän äärestä
- työhön liittyy paljon tarkkaa näkötyötä tai kirkasta, välkkyvää valoa
- niska ja hartiat ovat työpäivän päätteeksi jatkuvasti jumissa
Stressi ja palautuminen
Stressi ei yleensä laukaise kohtausta suoraan, vaan usein vasta sen helpottaminen. Moni tunnistaa itsessään:
- ”viikonloppumigreenin” – kohtaus iskee lomalla tai perjantai-iltana kiireisen viikon jälkeen
- epäsäännöllisen unirytmin: liian vähän unta arkena, pitkät aamu-unet viikonloppuna
- ateriat jäävät väliin kiireisinä päivinä
- jatkuvan ”ylivireyden”, jossa hartiat nousevat korviin ja hengitys jää pinnalliseksi
Hormonaaliset muutokset ja purenta
Monella naisella kohtaukset kasautuvat kuukautisten ympärille, ja migreeni voi muuttaa luonnettaan raskauden tai vaihdevuosien aikana. Lisäksi purentaelimistön kuormitus kulkee usein migreenin kanssa käsi kädessä:
- hampaiden yhteen pureminen päivisin tai narskuttelu öisin
- aamuinen leukojen väsymys ja ohimoiden jomotus
- leukanivelen naksuminen tai suun avaamisen rajoittuminen
Migreenin taustatekijät ja laukaisijat
Migreenin perussyy on perinnöllinen alttius, mutta kohtauksen laukaisee yleensä useamman tekijän yhteisvaikutus. Mitä useampi kuormittaja on päällä samaan aikaan, sitä matalampi on kohtauksen kynnys:
Niska-hartiaseudun toimintahäiriöt. Migreeniä sairastavilla todetaan tutkimuksissa enemmän kaularangan yläosan liikkuvuuden rajoituksia, niskan syvien tukilihasten heikkoutta ja lihasten arkuutta kuin muilla. Ärtynyt niska ylläpitää kipujärjestelmän herkistymistä.
Ryhtitekijät. Eteen työntynyt pää ja pyöristynyt yläselkä ylläpitävät lihastasapainon häiriötä ja kuormittavat niskan takaosan lihaksia ja kaularangan yläosaa joka työtunti.
Purentaelimistön kuormitus. Narskuttelu, yhteen pureminen ja purentalihasten kireys lisäävät kipuviestintää samoille kipuradoille, joita migreeni käyttää.
Unen ja rytmin vaihtelu. Liian vähäinen tai liian pitkä uni, väliin jääneet ateriat ja nestehukka ovat tavallisimpia yksittäisiä laukaisijoita.
Stressi ja sen purkautuminen. Pitkäkestoinen kuormitus ja sitä seuraava äkillinen rentoutuminen laukaisevat kohtauksia monella.
Hormonaaliset tekijät. Estrogeenitason lasku kuukautiskierron aikana on monelle naiselle merkittävä laukaisija.
Aistiärsykkeet ja ravinto. Kirkkaat tai välkkyvät valot, voimakkaat hajut, alkoholi (erityisesti punaviini) ja säänvaihtelut laukaisevat kohtauksia osalla.
Liikunnan puute – tai liian äkillinen rasitus. Säännöllinen liikunta suojaa kohtauksilta, mutta äkillinen, tottumaton kova rasitus voi laukaista niitä.
Särkylääkkeiden liikakäyttö. Kun särkylääkkeitä käytetään toistuvasti yli 10–15 päivänä kuukaudessa, voi syntyä lääkepäänsärky, joka pitää kierrettä yllä.
OSFysion 3 hoidon mallissa pyritään siihen, että niskan ja purennan osuus päänsäryssä sekä hoidon suunta ovat selvillä viimeistään kolmannella käynnillä. Koska migreenikohtauksia tulee jaksoittain, hoidon vaikuttavuutta arvioidaan yleensä 8–12 viikon seurantajaksolla.
Miten fysioterapia auttaa migreeniin?
Fysioterapia ei paranna migreeniä sairautena, mutta se on tärkeä osa hoidon kokonaisuutta lääkehoidon rinnalla. Fysioterapialla vaikutetaan niihin tekijöihin, jotka madaltavat kohtauksen kynnystä: niska-hartiaseudun toimintaan, ryhtiin, purentaan, stressin säätelyyn ja liikuntatottumuksiin. Tavoitteena on harvemmat ja lievemmät kohtaukset, vähäisempi lääkkeiden tarve ja parempi toimintakyky kohtausten välillä.
OSFysiolla migreenin fysioterapia rakentuu vaiheittain:
- Tutkimus ja kokonaiskuvan muodostaminen. Käymme läpi päänsärkyhistorian, kohtausten tiheyden ja luonteen, laukaisijat, lääkityksen sekä työn ja arjen kuormituksen. Tutkimme kaularangan ja yläselän liikkuvuuden, niskan syvien tukilihasten toiminnan, niska-hartiaseudun ja purentalihasten arkuuden sekä ryhdin. Selvitämme, onko oirekuvassa migreenin lisäksi jännityspäänsärkyä tai kaularankaperäistä päänsärkyä.
- Manuaalinen terapia ja pehmytkudoskäsittely. Kaularangan yläosan ja yläselän nivelten mobilisointi, niska-hartiaseudun lihasten käsittely sekä tarvittaessa purentalihasten hoito vähentävät kipujärjestelmään kohdistuvaa ärsytystä. Hoitoa annetaan kohtausten välillä – kohtauksen aikana lepo ja lääkehoito ovat ensisijaisia.
- Aktiivinen harjoittelu – hoidon ydin. Käsittelyn vaikutus jää lyhytaikaiseksi ilman harjoittelua. Harjoitteet etenevät vaiheittain:
- Niskan syvien koukistajien harjoitteet – kaularangan tuen ja hallinnan palauttaminen
- Lapatuen ja yläselän harjoitteet – ryhdin kantokyky pitkiin työpäiviin
- Liikkuvuusharjoitteet – kaularangan ja rintarangan liikkuvuuden ylläpito
- Asteittain lisättävä kestävyysliikunta – säännöllinen aerobinen liikunta voi tutkimusten mukaan vähentää kohtauspäiviä, kun rasitusta lisätään maltillisesti
- Ergonomian ja arjen tarkastelu. Käydään läpi työpiste, näytön sijainti, istumisen tauotus ja valaistus. Pienet muutokset – näytön nostaminen silmien tasolle, taukomuistutus tunnin välein tai etätyöpisteen järjestäminen – vähentävät niskan kuormitusta joka päivä.
- Stressinsäätely ja palautuminen. Hengitysharjoitukset, rentoutustekniikat ja kehotietoisuus auttavat laskemaan kehon vireystilaa ja tasoittamaan ”viikonloppumigreenin” kaltaisia kuormitushuippuja. Tarvittaessa hoitoa voidaan täydentää psykofyysisellä fysioterapialla.
- Seuranta ja uusiutumisen ehkäisy. Migreenissä hoidon vaikutus näkyy vasta ajan kanssa, kohtausten tiheydessä ja voimakkuudessa. Päänsärkypäiväkirjan avulla seurataan edistymistä ja tarkennetaan harjoitteita. Loppuvaiheessa varmistetaan, että käytössäsi on ylläpitorutiini, jolla niska ja hartiat pysyvät kunnossa myös kiireisinä viikkoina.
Jos jäit pohtimaan oireitasi tai haluat ensin varmistaa, sopiiko fysioterapia tai hieronta tilanteeseesi, täytä oheinen yhteydenottolomake. Asiantuntijamme ottaa sinuun yhteyttä ja auttaa eteenpäin.
Palveluitamme on helppo käyttää, ja toimimme useissa toimipisteissä. Halutessasi voit varata ajan myös suoraan ajanvarauksestamme.
Ota yhteyttä
Omahoidon keinot migreeniin
Omahoidolla on migreenissä suuri merkitys, sillä moni laukaisija liittyy arjen rytmiin.
Pidä päänsärkypäiväkirjaa. Kirjaa kohtaukset, niiden voimakkuus, lääkkeet sekä uni, ateriat, stressi ja kuukautiskierto. Jo muutaman viikon päiväkirja paljastaa usein omat laukaisijat – ja on arvokas apu sekä lääkärille että fysioterapeutille.
Pidä rytmi tasaisena. Mene nukkumaan ja herää suunnilleen samaan aikaan myös viikonloppuisin. Syö säännöllisesti äläkä jätä aterioita väliin kiireisinä päivinä. Juo riittävästi.
Liiku säännöllisesti, mutta nosta tehoja maltilla. Reipas kävely, pyöräily, uinti tai hiihto 2–3 kertaa viikossa on hyvä perusta. Lämmittele huolellisesti ja vältä äkillistä, tottumatonta kovaa rasitusta.
Tauota näyttötyötä. Nouse tunnin välein, pyöritä hartioita ja anna katseen levätä kauempana. Tarkista, että näytön yläreuna on silmien tasolla ja pää pysyy hartioiden päällä.
Hellitä niskaa ja leukoja. Yksinkertaisia harjoitteita päivän mittaan:
- Leuan vetäminen sisään: liu’uta päätä suoraan taaksepäin ”kaksoisleuaksi”, pidä 5 sekuntia, toista 10 kertaa.
- Hartioiden rentoutus: nosta hartiat korviin uloshengityksellä, pudota ne rennosti alas, toista 5–10 kertaa.
- Leukojen lepoasento: huulet yhdessä, hampaat erillään, kieli kevyesti kitalaessa – tarkista asento useasti päivän aikana.
Tee harjoitteet kivuttomasti, äläkä tee niitä kesken kohtauksen.
Opettele palautumaan. Rauhallinen palleahengitys muutaman minuutin ajan muutaman kerran päivässä laskee kehon vireystilaa. Erityisesti kiireisen jakson jälkeen kannattaa purkaa kuormitusta asteittain eikä kerralla.
Toimi kohtauksen alkaessa ajoissa. Ota lääkärin ohjeen mukainen kohtauslääke mahdollisimman varhain ja hakeudu tarvittaessa pimeään ja hiljaiseen tilaan. Kylmä kääre otsalle tai lämpö niskaan helpottaa monella.
Seuraa särkylääkkeiden määrää. Jos käytät särkylääkkeitä yli 10 päivänä kuukaudessa, keskustele hoidosta lääkärin kanssa lääkepäänsäryn välttämiseksi.
Milloin kannattaa hakeutua fysioterapiaan?
Hakeudu fysioterapeutin arvioon, jos:
- kohtauksiin liittyy niskakipua, niskan jäykkyyttä tai hartiaseudun kireyttä
- kohtauksia tulee useita kuukaudessa, vaikka lääkehoito on kunnossa
- sinulla on myös leukakipua, narskuttelua tai purentavaivoja
- työasento tai pitkät näyttöpäivät tuntuvat pahentavan oireita
- haluat vähentää lääkkeiden tarvetta ja löytää lääkkeettömiä keinoja kohtausten ehkäisyyn
- et ole varma, onko kyseessä migreeni, jännityspäänsärky vai niskaperäinen päänsärky
- haluat aloittaa liikunnan, mutta pelkäät rasituksen laukaisevan kohtauksen
Mitä aikaisemmin niskan ja purennan osuus selvitetään, sitä paremmin päästään katkaisemaan kierre, jossa kipu, jännittyminen ja kohtaukset ruokkivat toisiaan.
Milloin lääkärin arvio on tarpeen?
Migreenin diagnoosi ja lääkehoito kuuluvat aina lääkärille. Hakeudu lääkäriin, jos:
- päänsärky on uutta, tai sen luonne, voimakkuus tai tiheys muuttuu selvästi
- käytät särkylääkkeitä useana päivänä viikossa
- kohtauksia on niin usein, että estolääkityksen aloittaminen voisi olla aiheellista
- päänsärky alkaa ensimmäistä kertaa yli 50-vuotiaana
Hakeudu päivystykseen heti, jos:
- päänsärky alkaa äkillisesti ja on elämäsi pahin
- päänsärkyyn liittyy kuumetta, niskajäykkyyttä tai ihottumaa
- sinulla on toispuoleista halvausoiretta, puhevaikeutta, sekavuutta tai tajunnan häiriöitä
- auraoireet kestävät yli tunnin tai ilmaantuvat ensimmäistä kertaa
- päänsärky alkaa pään iskun tai vamman jälkeen
Fysioterapeutti osaa myös vastaanotolla tunnistaa nämä tilanteet ja ohjata lääkärin arvioon.
Oulunseudun Fysioterapiassa tutkimme tilanteen huolellisesti ja teemme yksilöllisen suunnitelman. Tarvittaessa hyödynnämme sisäistä konsultaatiota, jotta vaivan todennäköinen syy ja eteneminen löytyy viimeistään kolmannella käynnillä osana 3 hoidon malliamme.
Älä jää kipujesi kanssa yksin, varaa aika!
Hoitoajat ovat varattavissa 24/7 sähköisen ajanvarauksemme kautta tai puhelimitse klo 8:00 – 15:30 numerosta 08 521 1991.
Yhteenveto
Migreeni on yleinen ja toimintakykyä merkittävästi haittaava sairaus, joka koskettaa erityisesti työikäisiä naisia. Taustalla on perinnöllinen alttius, mutta kohtauksen kynnykseen vaikuttavat monet arjen tekijät: niska-hartiaseudun ja purennan kuormitus, ryhti, uni, stressi ja liikunta. Lääkehoidon rinnalla fysioterapia auttaa tunnistamaan ja hoitamaan näitä tekijöitä. Tavoitteena on harvemmat ja lievemmät kohtaukset, vähäisempi lääkkeiden tarve ja parempi arki kohtausten välillä.
OSFysiolla tutkimme niskan, hartiat ja purennan huolella, selvitämme niiden osuuden päänsärkyysi ja teemme yksilöllisen hoito- ja harjoittelusuunnitelman, joka tukee lääkärin määräämää hoitoa.
👉 Jos migreeni vaivaa, varaa aika OSFysion fysioterapeutille. Hoitoajat ovat varattavissa 24/7 sähköisen ajanvarauksemme kautta tai puhelimitse klo 8:00–15:30 numerosta 08 521 1991.
Usein kysytyt kysymykset migreenistä
Voiko fysioterapia vähentää migreenikohtauksia?
Monella kyllä. Kun niska-hartiaseudun ja purentalihasten kuormitusta hoidetaan, niskan tukilihaksia vahvistetaan ja säännöllistä liikuntaa lisätään asteittain, kohtaukset voivat harventua ja lievittyä. Fysioterapia ei korvaa lääkehoitoa, vaan toimii parhaiten sen rinnalla. Vaikutus näkyy yleensä vasta muutaman viikon kuluttua, minkä vuoksi päänsärkypäiväkirja on tärkeä apu edistymisen seurannassa.
Mistä tiedän, onko kyse migreenistä vai jännityspäänsärystä?
Migreeni on tyypillisesti sykkivä, usein toispuoleinen ja pahenee liikkuessa, ja siihen liittyy pahoinvointia tai valo- ja ääniherkkyyttä. Jännityspäänsärky on puristava, panta- tai kypärämäinen, molemminpuolinen ja yleensä lievempi, eikä se pahene rasituksessa. Monella esiintyy molempia. Diagnoosin tekee lääkäri, mutta fysioterapeutti arvioi, liittyykö niska tai purenta oireisiisi.
Saako migreenikohtauksen aikana liikkua tai tehdä harjoitteita?
Kohtauksen aikana kannattaa levätä ja ottaa kohtauslääke ohjeen mukaan, sillä rasitus pahentaa migreenikipua. Harjoitteet ja liikunta kuuluvat kohtausten väliin – silloin ne vaikuttavat ehkäisevästi. Kevyt niskan ja hartioiden rentouttaminen voi kuitenkin helpottaa oloa kohtauksen jälkivaiheessa.
Miksi kontrollikäynti on tärkeä?
Tavoitteenamme on, että kuntoutuminen etenee loppuun asti eikä jää puolitiehen. Usein jo ensikäynti ja omahoidon ohjeet helpottavat oireita selvästi, ja seuraava käynti voi tuntua turhalta. Migreenissä hoidon vaikutus näkyy kuitenkin vasta ajan kanssa, kun kohtausten tiheyttä seurataan useamman viikon ajan. Kontrollikäynnillä fysioterapeutti arvioi edistymisen päänsärkypäiväkirjan avulla ja tehostaa tai vaihtaa harjoitteita, jotta pääsemme yhdessä lopulliseen tavoitteeseen.
Varaa aika Fysioterapiaan tai Hierontaan helposti!
Löydä sopiva etäaika asettamalla hakukriteerit Löydä sopiva läsnäaika asettamalla hakukriteerit
Löydä sopiva aika asettamalla hakukriteerit
Aloita valitsemalla
Valintasi jälkeen voit tarkentaa hakua muilla hakukriteereillä.
Aloita valitsemalla
Valintasi jälkeen voit tarkentaa hakua muilla hakukriteereillä.
Valitse vielä vähintään
Valitse aluksi
Huom, mikäli haluat rajata esitettävät vapaat ajat tiettyyn tekijään niin aseta myös Tekijä.