Apu migreeniin ja olkapää kuntoon

Tarinaani liittyy kaksi täysin erilaista vaivaa, joiden hoidon lopputulos kytkeytyy toisiinsa.

Olen sairastanut migreeniä 9-vuotiaasta saakka ja se oli jotenkuten hallussa 80-luvun puoliväliin saakka. Olen pitänyt migreenipäiväkirjaa ja migreeni on pahentunut jatkuvasti ja 90-luvun alussa minulla oli jo 6-8 migreenipäivää kuukaudessa ja 2000-luvulla 10 päivää kuukaudessa. Vuonna 2010 valmistuin teologiksi ja pääsin unelmatyöhöni, johon liittyi paljon matkustamista. Koska työ oli niin mukavaa, niin tein paljon töitä, minkä seurauksena migreeni paheni.

Vuonna 2015 kohtauksia oli jo niin paljon, että joulukuussa 2015 jouduin jäämään osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Tiesin, että hyvä fyysinen kunto vähentäisi todennäköisesti kohtausten määrää, mutta liikuntaa oli usein toistuvien takia vaikea harrastaa ja päädyinkin tosi huonoon kuntoon.

Oikea olkapääni alkoi oireilemaan jo 80-luvun lopulla. Olkapäässä oli leposärkyä, eli sitä särki jatkuvasti ja tunsin olevani sen kanssa aivan pulassa. Kävin magneetti- ja hermoratakuvauksissa eikä mitään vikaa löytynyt. Ortopedi kertoi, että ihmisellä voi olla sellaisia vaivoja, joiden kanssa on vain opittava elämään. Myöhemmin syyksi kuitenkin paljastui ylipitkä jänne, jota lyhennettiin leikkauksella yksityisellä puolella vuonna 1990 ja oikea olkapää saatiin kuntoon.

Työskentelin 7 vuotta myyntiedustajana ja ajoin paljon autoa. Tämän seurauksena myös vasen olkapääni alkoi oireilemaan. Kävin näyttämässä olkapäätä julkisella puolella. Koska vaiva oli täysin samanlainen kuin mikä toisessa olkapäässä oli ollut, lääkäri ehdotti leikkausta. Päätin antaa leikata senkin, sillä olihan edellinenkin leikkaus onnistunut. Olkapää leikattiin vuonna 1998, mutta tällä kertaa leikkaus ei mennytkään kuten piti ja olkapää jäi jäykäksi. Olkapää kipuili jatkuvasti ja ihmettelin, kun esimerkiksi vasemmalla kyljelläni nukkuessani käsivarteni oli irti patjasta, vaikka olkapää olikin patjassa kiinni. Tätä kun tutkittiin tarkemmin, niin huomattiin että jännettä oltiin lyhennetty liikaa.

Asuin tuolloin Lahdessa ja leikkauksen jälkeen kävin Lahden kaupunginsairaalan fysioterapeutilla ja määrätietoisena ihmisenä noudatin hänen antamiaan kotiharjoitteluohjeita todella kurinalaisesti. Kirjasin kaikki treenikerrat lapulle ja näytin ne fysioterapeutille ja hän kertoi, että ei ole koskaan nähnyt näin tunnollista kuntoutujaa. Minua ei hoidettu tuolloin lainkaan käsin, eli manuaalista käsittelyä ei käytetty lainkaan hoitomuotona, enkä saanut olkapäätäni kuntoon pelkillä kotiharjoitusohjeilla. Tätä jatkui pari vuosikymmentä ja olkapääni jatkoi oireiluaan.

Muutin Ouluun vuonna 2013. Vuonna 2017 varasin ajan Oulunseudun Fysioterapiaan Eveliina Mätäsaholle, koska olin kuulut, että fysioterapialla voi vaikuttaa myös migreeniin. Vaikka olinkin mennyt hoitoon migreenin takia, niin Eve huomasi, että käsi jää erikoiseen asentoon ja kerroin hänelle tarinani. Eve ryhtyikin migreenin hoitamisen ohella hoitamaan olkapäätäni.

Jouduin perumaan usein aikoja migreenin takia, mutta Eve tsemppasi minua tulemaan silti fysioterapiaan migreenioireiden ollessa pieniä. Eve on henkisesti tsempannut minua ja kannustanut liikkumaan. Viimeisen vuoden aikana Even määrätietoisessa hoidossa ja kannustuksessa olen alkanut liikkumaan ja migreenini on huomattavasti parempana.

Olen lähes varma, että mikäli en olisi siirtynyt Oulunseudun Fysioterapian asiakkaaksi, en olisi enää työelämässä.

Olkapäätä hoitaessaan Eve käytti manuaalista käsittelyä, venyttelyjä ja antoi ultraäänihoitoa sekä shockwavea, eikä näin oltu toimittu missään muualla. Aiemman kokemukseni mukainen oletus siitä, että fysioterapia on vain jumppaohjeiden antamista, muuttui täysin ja pikkuhiljaa myös olkapääni alkoi tulla kuntoon. Nyt vuonna 2020 pystyn nukkumaan normaalisti vasemmalla kyljelläni täysin kivuttomana ja oireettomana.

-Arja Savuoja